Fınal destination

Se on moro,

Ensimmainen paiva Istabulissa menı melkoisessa sumussa, johtuen harrastamastamme yöbusseılusta. Unta kun eı yön aıkana tullut kuın 3 tuntıa, jos sitakaan. Varaamamme Hotellı löytyı melko vaıvattomastı ja mıka parasta, mukava respan mıes tarjosı vıela ilmaisen aamupalan. Masut taynna lahdettiin koluamaan Istanbulin nahtavyyksıa.

Aya Sofıa oli ensımmaınen stoppı. Ulkopuolı oli jokseenkın ransıstynyt, mutta sısapuolı tarjosı kuıtenkın paljon nakemısen arvoısta. Sinista moskeıjaa ıhmeteltiin vain ulkopuolelta. Seuraavana eteppına oli Grand Bazaar...ja voı sita eksymisen maaraa. Kartalla eı sıella tehnyt mıtaan. Mattoja, koruja, nahkaa, huonekaluja, vesıpııppuja ja tıes mıta. Jokaıselle varmastı jotakın.

Tanaan pitkien yöunien jalkeen, kaytıın katsastamassa Topkapin palatsı, joka monessa lıstassa rankattu Istanbulin ykkösnahtavyydeksi. Sen lisaksi tama paıva on mennyt yleısessa ıhmettelyssa ja maissin ja perınneruoka kebabin syonnıssa. Illalla mennaan syomaan ( juomaan) loput liirat pois ja aamulla pıtaisikin jo sıırtya lentokenttaa kohti.

-IM-

kaarmeita paratiisissa

Hyvin suunniteltu siirtyminen Istanbuliin rupesi ontumaan jo alkumetreilla, silla Kreikan rautatielaiset ovat paattaneet lakkoilla juurikin huomenna, pirulaiset. Nyt ollaan Alexsandroupolissa, jonka piti olla gateway all over the Europe. Plaaaaah. Noh, kuitenkin saimme hankittua liput mystiseen siniseen yobussiin, jonka turkkilaiselle kuskille pitaa soittaa tuntia ennen lahtoa ja sanoa tunnusana; Alexsandroupoli. Mielenkiintoista. Tama ratkaisu kuitenkin pitaa meidat kutakuinkin alkuperaisessa aikataulussa.

Loppusuora lahenee

Mooi!,

Reissupaivat kay vahiin ja sehan tarkoittaa sita, etta taytyy ottaa suunta kohti Istanbulia. Huomenna palataan lautalla Kavalaan josta jatketaan bussilla Xantiin, sielta matka jatkuu junalla Alexsandroupoliin. Siella vietetaan yksi yo ja seuraava paiva, silla matka Istanbuliin taittuu yojunalla. Perilla Istanbulissa pitaisi siis olla lauantai aamuna. Seuravaa tarinaa tuleekin varsin todennakoisesti sielta.

Tanaan vietettiin reissun tod. nak. viimeinen rantapaiva, mika ei toisaalta haittaa, silla pienta kuumotusta on havaittavissa eripuolilla ihoa.

-IM-

Huh helletta

Heipa hei,

Siinapa tovi pyorahti ilman paivityksia, Thessalonikin suuri kaupunki ja jumalaton kuumuus sai meidatkin niin kiireisiksi ettei kirjoittelemaan keretty. Nyt ollaan kuitenkin paasty Thassosin saarelle ja kiireet on hellittaneet. Yksi on joukosta poissa, toivottavasti jarjestaen mukavan yllatyksen odottelijoille. Ville lensi Thessalonikista takaisin Suomeen, jossa Rosson kuuma keittio jo odottelikin innokasta tyontekijaa. Luovi ja Tahkokangas saavat viela odottaa parisen viikkoa.

Kreikkaan siis tultiin Makedonian Bitolasta ja ensimmaisena etappina Kreikan puolella oli Florina. Eri aikavyohyke meinasi aiheuttaa junasta myohastymisen, mutta perille Edessaan paastiin. Edessaan jaatiin yhdeksi yoksi ihmettelmaan isoja vesiputouksia. Muuta nahtavaa ei paikassa juurikaan ollut. Matka jatkui seuraavana aamuna Thessalonikiin, josta tavoistamme poiketen, oli varattuna etukateen majapaikka. Thessaloniki oli positiivinen yllatys, todella tukalasta kuumuudesta huolimatta. Lampoa siis todellakin on riittanyt, lahella 40 joka paiva.

Thassoksella saavuimme ensin saaren paakaupunki Limneasiin, josta kuitenkin siirryimme vikkelaan pois, kun ravintolan tyontekija rupesi tarjoamaan suomenkielista ruokalistaa. Hyppasimme paivan viimeiseen bussiin, joka vei meidat Skala Potamiaan. Majoitusta haettiin rinkat selassa jokunen tovi, kunnes sopiva paikka lopulta loytyi.

Kreikan hintataso on ollut yllattavankin korkea. Suunnittelemamme 30e paivabudjetti ei taalla riita likikaan, kun muissa reissun maissa silla on parjannyt mainiosti. Myos turisteja on katukuvassa selkeasti enemman. Liekko siina myos korkeiden hintojen selitys?

Huomenna on luvassa saaren etelaosaan tutustelua, toisin sanoen rantojen testailua. Taman paivan aallot vetivat kylla melkein vertoja jo Palmasin aalloille, joten saapa nahda mita tuleman pitaa.

-IM-

Nakemiin Ohrid

Ohridin rannoilta

Nelja paivaa on sujunut Ohridissa oikein mukavissa ja letkeissa tunnelmissa. Kulttuuria on harrastettu laidasta laitaan. Sinfonia esityksista veneretkiin, unohtamatta tietenkaan lahikapakkaamme Gigoloa.

Paivat on kuumia, mutta illat yllattavankin vilpoisia. Ennen oli toisin, silloin oli illatkin lampimia. Tata mielta ainakin merikapteenin lakkia kantava herrasmies, joka kertoi myos kuinka kapitalismi aiheuttaa vain anarkiaa ja pilaa Makedonian nuoret. Titon aikainen elama oli Jugoslavian kulta-aikaa, jolloin kaikki asiat olivat kunnossa. Napistelysta tai muusta pikkurikoksesta napsahti muutaman vuoden linnatuomio, mutta olipahan nuhteettomilla kansalaisilla ainakin turvallinen olo.

Huomenna vaihdetaan maisemaa. Vaihtoehtoja on viela muutama, mutta varmaa on se, etta bussi Bitolaan lahtee kello 10. Bitola on lahella Kreikan rajaa, joten vaihtoehtona on myos jatkaa jo huomenna Kreikan puolelle.

Emme juuri nyt ole tavoitettavissa, halutessasi jata kommentti.

- IM -

Maat ne vain vaihtuu

Kirkko Lake Ohridin rannalla Makedoniassa

Hola,

Matkanteko kohti Makedoniaa alkoi aikaisella heratyksella, silla kyydin Shkoderiin Albaniaan piti lahtea 0600. Kyytia varattaessa meille kerrottiin, etta matka taitetaan minibussilla. Aamulla ukkosen pauhatessa meita odottelikin ainakin muutaman kerran kolaroitu pieni Fiat. Kuljettajana mies jonka englannin taidot olivat vahintaankin kyseenalaiset. Alku hamminkien jalkeen matka taittui kohtuu mukavasti, joskin vahvahko bensan haju auton sisalla hieman hairitsi. Montenegron ja Albanian rajalta paastiin jatkamaan matkaa noin 5 minuutin odottelun jalkeen.

Shkoderiin paastiin noin tunnin matkanteon jalkeen. Siella otimme suunnan kohti paakaupunki Tiranaa. Talla kertaa matkaa taitettiin pikkubussilla. Pari tuntia ja olimmekin jo Tiranan keskustassa horppimassa paivan ensimmaisia espressoja. Ville ei erityisemmin Albaniaan ihastunut, vaan toivoi matkan jatkuvan pikimmiten. Erityisesti albaanisissien mahdollinen lasnaolo aiheutti pelonsekaisia tunteita. Kompromissina paadyimme jatkamaan matkaa.

Lyhyen piipahduksen perusteella vaikutti hektiselta suurkaupungilta, joka kuitenkin vaikutti olevan kaikessa jaljessa lantisia maita. Valilla tuli tunne, kuin olisi katsellut Delhin vilsketta Intiassa. Albanian bussiyhteydet ovat vahintaankin haastavat. Minibusseja eli furgoneja lahtee millon mistakin. Paikallisetkaan eivat tarkkaan pysty tietamaan milloin mikakin bussi on lahdossa. Hyppasimme taxin kyytiin ja pyysimme viemaan kaupunginosaan, josta liikennoidaan Makedoniaan. Intia fiilis palasi taas kun astuimme taxista ulos. Hihasta repijoita oli heti vahintaankin 15 kimpussa, ja kaikki tarjosivat tietenkin parasta, nopeinta ja halvinta kyytia rajalle. Valitsimme porukasta yhden ja niin matka saattoi taas jatkua.

Seuraava etappi kohti Makedoniaa olikin varsinainen vuoristoreitti. Parhaimmillaan ajeltiin n. 2,5 km korkeudessa. Villen jo ennestaaan "hieno" paiva sai jatkoa matkapahoinvoinnin merkeissa. Sinnikkaasti mies kuintenkin piti tavaran sisalla aina Albanian ja Makedonian tullien valiselle vyohykkeelle. Sitten repesi. Onneksi rajalta paamaaraan, Ohridiin ei ollut enaan pitka matka.

Ohridissa saimme vuokrattua 4 yoksi uudenkarhean kerrostaloasunnon. Kohtuuhintaan tietenkin (11e/hlo/yo). Ohrid on yksi maailman vanhimpia kaupunkeja, joten kulttuuri tarjontaa on taalla paljon. Satuimme viela sopivasti Summer festivaalien aikaan paikalle. Avajaisten esiintyjana oli Ennio Morricone. Paikalla oli kovin arvovaltaisia vieraita, silla Albanian, Makedonian ja Kosovon valtiopaamiehet istuivat yleisossa.

Ohridin vanhakaupunki jarvelta.

Show must go on

Montenegron visiitti jaa nyt suunnitellusti naihin kolmeen paivaan ja huomenna kaannamme nokat kohti Albaniaa. Albanian lapi on tarkoitus menna korkeintaan yhden paivan stopilla. Makedonian Lake Ohrid on seuraava paikka missa viivytaan useampi paiva.

Montenegroa voisi nyt puida vahan lisaa. Budva itsessaan oli paikka missa tama retkikunta ei olisi viihtynyt paria paivaa enempaa. Ainakaan talla reissulla. Rantoja oli paljon, mutta kaikki oli liiaksi tungettu tayteen aurinkotuoleja ja -varjoja. Hintataso oli ainakin toistaiseksi reissunalhaisinta. Parilla eurolla sai mahan tayteen ja viela oluen ruokajuomaksi. Tietenkaan mistaan gourmee ruuasta ei ollut kyse. Turisteja Budvassa oli paljon, mika nakyi yoelamassa. Baareissa tanssitytot keikuttelivat vahissa releissa ja silla jos jollainhan saadaan baarit pullolleen porukkaa.
Taallakin on nousukauden aikana rakennettu valtavasti ja kun massit sitten nykytilanteessa ovat loppuneetikin, puolivalmiita tai viela taysin kesken olevia taloja nakyy paljon.

Nyt vietetaan siis viimeista Montenegro paivaa Ulcinj nimisessa merenranta kaupungissa, lahella Albanian rajaa. Taalla oli rantatilanne paljon parempi kuin Budvassa. Rantaa nimittain loytyi 12 km, eli omaa tilaa loytyi aivan riittavasti. Talla kertaa asunnossa on myos ilmastointi, joten Villen ei tarvitse karsia hanelle niin tyypillisesta massiivisesta hikoilusta.

Kuvia ei tanaan tule, koska kone ei niita suotunut uppimaan. Albaniasta tahi Makedoniasta sitten seuraavaa paivitysta.

- I -

Maailman nuorin valtio

Dubrovnik & auringonlasku

No niin. Montenegrossa ollaan. Bussimatka tanne oli aika kesy. Parituntia Dubrovnikista Herceg Noviin, jossa piti kayda hopusti nostamassa euroja kun taas Eu-maahan tultiin. Herceg Novista matka jatkui Budvaan, josta siis nyt kirjoitellaan.
Majapaikan buukkaamisessa oltiin hieman hataisia, joten nyt jalkiviisaana voi sanoa, etta parempikin oltaisi voitu saada.

Dubrovnik oli ehka odotuksiin nahdan hienoinen pettymys. Ehka se turistien vaaallltava maara osin vaikutti asiaan. Yksi paiva riitti siis aivan hyvin. Dubrovnikin vanha kaupunki oli kuitenkin selvasti massiivisin tahan asti nakemistamme. Onneksi ei tultu Dubrovnikkiin ensimmaisena, koska sen jalkeen nuo pienemmat vanhat kaupungit eivat valttamatta olisi olleet niin sykahdyttavia.

Montenegrosta ei viela osaa kovin syvaluotaavaa analyysia antaa, mutta ainakin akkiseltaan havaittuna paikat on hieman nuhjuisempia kuin esim Kroatiassa. Matkalla Budvaan kiersimme Kotorinlahden rantoja ja ne nousivatkin maisemien Top5 listan karkeen. Ainakin toistaiseksi. Huomisella olisi tarkoitus jotakin aktiviteettia kehitella, vaihtoehdot on koskenlaskun ja museoiden valilla. Janna nahda kumman valitsemme.

Rajamuodollisuudet Kroatiasta Montenegroon olivat huomattavasti pienimuotoisemmat, kuin Unkarin ja Kroatian rajalla. Kyseisella rajalla kun piti passit nayttaa 3 kertaa ja lisaksi henkilotodistus ja pankkikortti. Lisaksi tullimies tenttasi passin tietoja, kuin poke teinibaarin ovella.




















Manna Hvarin rannoilla














Katutaidetta Splitissa
















Budapest Gellerthillilta

- IM -

Kortsulasta kajahtaa

Korčula suom. {Kortsula}, illan hamyssa.


Viime paivat ovat vierahtanet kovaa vauhtia Kroatian saaria kierrellessa. Edella mainittujen Trogirin ja Hvarin jalkeen siirryimme Korčulan saarelle. Ennen Korčulaa, palataan viela hetkeksi viimeiseen iltaan Splitissa. Havarilta palattuamme jaimme rantaan muutamalle oluselle
, lauantai ehtoon kunniaksi. Tunteroisen istuttuamme ja baarin sulkeutuessa seuraamme liittyi Simppa suomesta, joka odotteli aikaista aamulentoa helsinkiin. Rannasta siirryimme paakadulla viela auki olleeseen juottolaan. Tassa vaiheessa Manna siirtyi jarkevana tyttona pakkailemaan tavaroita kampille. Aamulla oli kuitenkin aikainen lahto. Poijat jatkoivat iltaa pitkalle aamuun. Niin pitkalle, etta Simppa todennakoisesti missasi lentonsa. Aamulla vapisevat ihmisrauniot ( ilari&ville) Mannan kaskyttamana siirtyivat kohti lauttaterminaalia.

Nyt Korčulaan. Tasapainottamaan aikaisempaa ryypiskelya paatimme hieman kuntoilla. Vuokrasimme pyorat joilla lahdimme tutkimaan mita saarella oli tarjottavana. Loysimmekin kaksi huikeata rantaa jossa paiva mukavasti vierahtikin. Pienta jobinpostiakin saatiin, silla Ilari paatti snorklatessaan kokeilla milta tuntuu astua merisiilin paalle. Seurauksena pakiat taynna piikkeja, ja viela niin syvalla etteivat sielta pois lahde. Matkaa siis jatketaan hieman ontuen.

Talla hetkella ollaan Dubrovnikissa ja huomenna matka jatkuu jo kohti Montenegroa. Paamaarana Budva, johon on tarkoitus paasta bussilla Herceg Novin kautta. Palaamme asiaan Budvassa.





















Kurkiharjoitus ennen siilin pistoa.


-IM-

Olut ja bratwursti vetaa suun muikeaksi.
(Mannasta olisi ollut samanlainen kuva,
mutta se ei lapaissyt sensuuria)

Heipodei,

Eilen Trogir, tanaan Hvar. Saarihyppelymme ensimmaiset erikoiskokeet. Trogirin ek:sta mieleen jai kuumaakin kuumempi aurinko ja Splitin vanhaa kaupunkiakin kapeammat kujat. Toinen erikoiskoe on viela paraikaa kaynnissa. Kirjoittelemme tassa ennen lautan lahtoa takaisin Splittiin. Tama paiva on hiponut taydellista. Aurinko, adrian meri, hyva ruoka, eika ainuttakaan pilvea taivaalla koko paivana. Hvarin kulttuuri anti jai nyt kylla jalkoihin rannalla loikoilun tielta, mutta ainahan tanne voi tulla takaisin. Laiva lahtee, niin mekin. Siispa kiitoks hei!















Poijjaat Adrianmeren aalloissa.


- IM -

Uusi maa, uudet kujeet

Aina on mainio saa junailla

Ciao,

Olemme saapuneet vilvoittavien vetten aarille, eli Kroatian Splittiin. Matkamme oli pitka ja taynna aikataulullisia jannitteita. Epistola alkoi junamatkalla Balatonfuredista hieman takaisin Budapestia kohti kaupunkiin, jonka nimea mahdoton lausua, edes selvinpain. Szekesfehervar. Edessa oli tiukahko viiden minuutin vaihtoaika Zagrebiin menevaan junaan. Jalkikateen voi todeta, etta vahempikin olisi riittanyt, silla aikaa jai jopa minuutti ylimaaraista.

Zagreb oli vain valietappi matkalla kohti Splittia. Epaselvaa oli jatkammeko matkaa junalla, bussilla vai jalan. Paadyimme bussiin. Tuurilla saimme paikat lahes heti lahteneeseen pikavuoroon. Vuorokauden aikana matkustamista kertyi mukavat 13 tuntia.

Splitissa painoimme paamme tyynyihin omassa kerrostaloasunnossa, jonka ulkonako sai Villen varmistelemaan lukkoja useampaan kertaan. Sisalta kamppa on varsin mukiinmeneva, 3h kylppari ja keittio. Hintaa per lurjus vain 15€, joka on sangen kohtuullinen siihen nahden, etta dormissa maksaisimme vain euron vahemman.















Oinen Budapest ennen tulvaa

Splitista viela sen verran, etta kaupunki nayttaa oikein mielyttavalta. Suunnitelmissa on tanaan kierrella taalla ja huomisesta eteenpain alkaa island hopping.


- IMV -