Tjanare!
No nyt on metroiltu oikein olantakaa. Ilarikin paasi jo paikallisten tavoille ottamalla pienenpienet ninjaunet asemien valilla..tehokasta kansaa nama japanialaiset, siihen kai se ilarikin tahtasi. Taman paivan tarkempana osoitteena oli Tsukijin kalahalli, joka vaikutti jatkuvan silmankantamattomiin. Siella myos myytiin niita silmia ja oli siella niita kalojakin ja rapuja ja simpukoita ja mustekalaa ja mita lienee muuta . Merenelavia nimittain myydaan kyseisessa pikkupuodissa 700 000 tonnia vuodessa, arvoltaan 5,5 mrd dollaria. Ehdittiinpa muuten hallissa yhta tappeluakin todistaa, eli isoista rahnoista on kyse.
Kalanhajuisina jatkoimme matkaa kohti Roppongia, jossa kosmopoliitti tokiolaiskansa kohtaa. Tunsimme siis heti kuuluvamme joukkoon. Armani, Gucci ja Versace.. best my friends! Horpattiin aamukahvit ja jatkettiin matkaa.
Tassa valissa eilisesta sen verran, etta kaytiin tutustumassa imperial palaceen, joka tietty meidan tuurilla oli juuri viikon mittaisella joululomalla, eｌi no entrance luki kaikilla porteilla. Saimme kuitenkin hupimme katselemalla palacea ympari juoksevia lenkkeilijoita ja arvoimalla heidan juoksutyylejaan. Ohjausta kaipaisi moni kipittelija. Tyydyttiin kuitenkin vain tarkkailemaan tilannetta.
Kohti Shinjukua ja samalla tiheimmin asuttua tokion osaa. Pilvenpiirtajia toisensa peraan ja ihmisia hullunlailla. Kuten tiedamme ilarihan tallaisista ruuhkista saa suuren suurta nautintoa. Pisteet kylla herralle, silla yllattavankin hyvin pystyy kavelemaan rauhallisesti ihmisten perassa, kiilaamatta, tonimatta ja vuoroaan odottamalla. Kylmahermoinen kaveri! Taalla muuten oikeasti maltetaan odottaa vuoroaan ja seistaan kiltisti parijonossa, vaikka kukaan ei siihen varsinaisesti maaraa. Jarjestelmallista toimintaa.
Kallista kun kaikki on, niin ajateltiin tehda pieni iltalenkki Tokyo Bayn suuntaan ja saastaa samalla muutamia euroja. Ylihinnoiteltu uusi metroyhteys jai siis testaamatta ja ovelina kettuina lahdimmekin kavelemaan kohti olettetua rantaa. Loppuihan ne pilvenpiirtajatkin ja loytyi myoskin meri. Rainbow bridgea paasimme ihailemaan illan hamyssa hieman kauempaa mantereelta. Sitten akkia vatsakurnien kotia kohti. Nurkiltamme loytyy varsin mainio "pikaruokala", jossa ruuat onneksemme kuvattu. Menusta on sitten helppo osoittaa, etta mita haluaa ottaa. Ruaan raaka-aineet tosin nuudelia tai riisia lukuunottamatta jaavat hieman epaselviksi. Hyvaa kuitenkin on!
Huomenna halutaan jo ottaa vahan etaisyytta tahan kaupunkielamaan ja suunnataan hieman valjemmille vesille paivaksi. Lenkkarit jalkaan ja luontopolulle!
Hauskaa uutta vuotta immeisille!
1 kommentti:
Heinäpää toivottaa myös teille maapallontallaajille hyvää uutta vuotta.
Lähetä kommentti